Jalkapohjan jännekalvo eli kantakalvo alkaa jokaisen varpaan tyviosasta ja jatkuu viuhkan tavoin kantaluun alle, jonka keskiosaan se kiinnittyy. Sen tehtävänä on omalta osaltaan vakauttaa pitkittäistä jalkaholvia askelluksessa, mutta sen pitää myös joustaa hyvin.
Kantakalvon ärsytystila eli plantaarifaskiitti/-faskioosi on varsin yleinen ja pitkäkestoinen vaiva. Kipu tuntuu kantapään ja jalkapohjan alueella yleensä eniten heti aamulla sängystä noustessa sekä jalkojen päällä ollessa. Aamun kivuliaisuus johtuu siitä, että yön aikana kalvo on päässyt jähmettymään, kun jalkaan ei kohdistu rasitusta.
MISTÄ KANTAKALVON ÄRSYTYS JOHTUU?
Kantakalvo pitää liikkeestä ja tarvitsee sitä voidakseen hyvin. Kun jalkaterä ”lukitaan” liian jäykkään kenkään, se ei saa tarvitsemaansa venytys-lyhenemisliikettä. Kantakalvon liike voi häiriintyä myös muualta kehosta tulevista rajoituksista tai toiminnan häiriöistä esim. takareiden jäykkyydestä. Toisaalta myös liian löysä kenkä voi altistaa kivulle, kun varpaat joutuvat ylitöihin pitääkseen kengän jalassa.
Kivun syntymekanismi ei ole täysin selvä ja se on joka tapauksessa eri ihmisillä hieman erilainen, mutta se voi alkaa esimerkiksi pienestä repeämästä kantakalvon alueella joko tapaturman tai pitkäkestoisemman ylirasituksen seurauksesta. Ylirasitukseen voi johtaa esimerkiksi liian nopeasti lisätty liikuntamäärä, yksipuoleinen kuormitus, epäsopivilla kengillä liikkuminen sekä kovilla alustoilla kävely (esim. työssä betonialustat). Kiputilaan liittyy usein lihasvoiman sekä liikkuvuuden puutetta pohjelihaksistossa sekä takareiden alueella sekä muita erilaisia lihas- ja niveltoiminnan häiriöitä kuten nilkka- tai lonkkanivelen jäykkyyttä.
HOITOKEINOT
Aluksi on hyvä pyrkiä vähentämään jalkapohjaan tulevaa kuormitusta ja rauhoittamaan tilannetta. Kuitenkin samaan aikaan on hyvä aloittaa kuntoutusta. Jokainen plantaarifaskiitti- diagnoosilla fysioterapiaan tuleva henkilö on oma yksilönsä ja jokainen asiakas tutkitaan kokonaisuudessaan, ennen kuin mietitään mikä tai mitkä hoitotoimenpiteet valitaan.
Ihmisen kehon voimansiirto on hyvin ketjuuntunutta. Siksi kantapääkipuja kuntouttaessa pitää huomioida lihastoiminta vähintään lonkkaan asti, usein ylemmäskin. Kantakalvon ärsytyksen hoidossa tarvitaan useimmiten yksilöllisesti räätälöityä nousujohteista voimaharjoittelua. Harjoitteiden tarkoitus on lisätä jalan lihaskuntoa, toimintaa sekä rasituskestävyyttä.
Kantapääkivun hoitamiseen voidaan käyttää lisäksi ulkoisia tukia mm. yölastaa, teippausta sekä geelipohjallista kantapään alla kengässä. Yölastan tavoitteena on vähentää aamun ensimmäisten askelten tuomaa kipua, kun kantakalvo on yön ajan venyttyneessä asennossa. Teippauksella voidaan vähentää ärtyneeseen kalvoon kohdistuvaa venytystä kävellessä. Erilaisilla pohjallisilla on tarkoitus keventää jalkapohjaa tulevaa painetta. Joissain tilanteissa käytetään myös tulehduskipulääkkeitä sekä kortisonipistoksia.
Oireen hoidossa tärkeää on tilanteen varhainen tunnistaminen, sinnikkyys harjoittelussa sekä positiivinen lähestyminen > vaiva kyllä paranee aikanaan!