Hengitys on olemassaolollemme niin itsestäänselvyys, että harvoin tulee mietittyä miten hengitämme. Hengityksen tehtävänä on kuljettaa happea elimistölle ja pitää meidät elossa. Normaali hengitys on rauhallista, noin 8-12 kertaa minuutissa, näkymätöntä ja lähes äänetöntä nenähengitystä. Uloshengitys kestää puolta pidempään kuin sisäänhengitys ja uloshengitystä seuraa lyhyt tauko, jolloin hengityslihakset rentoutuvat. Rasituksen kasvaessa myös ylemmät hengityslihakset rintakehän yläosalla tulevat avuksi ja tuolloin hengitys näkyy myös ylärintakehällä.
Hengityksen häiriöt ovat yleisiä. Hengitys voi olla esimerkiksi nopeaa ja pinnallista, syvää ja raskasta puuskuttamista tai pääosin suun kautta tapahtuvaa eli liikahengittämistä. Liikahengitys kuormittaa elimistöä ja altistaa sairauksille, esimerkiksi nostaa verenpainetta, lisää lihasjännitystä ja haittaa palautumista. Liikahengittäminen nostaa sykettä ja stressihormonien määrää kehossa. Pidemmällä aikavälillä tämä voi vaikuttaa immuunijärjestelmämme toimintaan, mikä puolestaan altistaa sairasteluille.
Hengityksen tehtävänä on siis tuoda happea elimistölle ja poistaa hiilidioksidia elimistöstä. Hiilidioksidin määrä ei kuitenkaan saisi laskea liian alas elimistössämme. Hiilidioksidipitoisuuden lasku muuttaa veren normaalia emäksisemmäksi ja se voi aiheuttaa huimausta, rintakipua ja sydämentykytystä. Liian alhainen hiilidioksidipitoisuus aiheuttaa sileiden lihasten supistumista, joita on esimerkiksi keuhkoputkien ja verisuonten ympärillä. Tämän vuoksi hiilidioksidipitoisuuden lasku voi aiheuttaa hengenahdistusta ja verenpaineen nousua.
Nenähengitys auttaa myös immuunipuolustusta suodattamalla mikrobeja hengitysilmasta sekä kosteuttamalla nenän limakalvoja ja keuhkoputkia. Nenähengityksellä on vaikutusta myös kielen asentoon. Kielen asennolla ja toiminnalla on vaikutusta hampaiston kehitykseen ja puheeseen. Kielen on tarkoitus levätä kitalaella, myös nukkuessa. Jos kieli ei ole oikealla paikallaan ylhäällä kitalaella, voi tästä seurata suun rakenteen kaventumista ja hampaiden kehityksen muutoksia.
Hyvään hengitykseen liittyy myös kielen ja nielun alueen lihasten jänteys ja voima. Esimerkiksi uniapneaatikot, kuorsaajat, astmaatikot ja urheilijat hyötyvät nielun alueen ja kielen lihasten vahvistamisesta. Lihasvoimaharjoitteiden tärkeänä tukena ovat hengitysharjoitukset ja hyvän hengitystekniikan opettelu. Myös pallean, rintakehän alueen ja apuhengityslihasten hieronta on hyvä keino tukea helpompaa hengittämistä.