Peitinkalvo tai toiselta nimeltään lihaskalvo tai faskia on pitkään ollut hieman tuntematon kehon alue monille ihmisille. Viime vuosina faskiaa on tutkittu paljon ja sen merkitystä kehon toiminnalle on alettu ymmärtämään laajemmin. On jopa esitetty, että faskia pitäisi nähdä kehon suurimpana elimenä.
Mitä faskia sitten on? Aiemmin faskia nähtiin vain sidekudoksena, joka käytännössä ympäröi lihaksia ja paketoi ne kokonaisuuksiksi. Nykyään tiedetään, että faskialla on monia elintärkeitä tehtäviä kehossa nimenomaan kehon toiminnallisuuden kannalta. On pystytty osoittamaan faskian vaikutus liikkeeseen, koordinaatioon, vammoihin ja kiputiloihin. Tämän lisäksi se tukee, yhdistää ja erottaa kehon eri osia, luo voimalinjoja sekä välittää hermojen viestejä.
Faskia on koko kehon kattava kolmiulotteinen ja monikerroksinen kudosverkko. Faskia koostuu karkeasti kahdesta kerroksesta: pinnallisesta ja syvästä kalvosta. Pinnallinen kalvo on heti ihon alla, ja se auttaa ihoa liukumaan lihasten päällä. Pinnallinen kalvo on löyhällä sidekudoksella yhteydessä syvään kalvoon, joka puolestaan kiinnittyy lihaksiin, luihin, niveliin, jänteisiin ja elimiin. Syvä faskia muun muassa yhdistää kehon samaan suuntaan voimaa tuottavat lihaskerrokset yhtenäisiksi voimaketjuiksi. Nämä ketjut ovat pitkiä, ja ne voivat ulottua päästä varpaisiin.
Faskian eri kerrosten kuuluisi päästä liukumaan toisiinsa nähden. Koska faskian läpäisee suuri määrä veri- ja imunestesuonia sekä hermoja, on kalvon vapaa liikkuminen tärkeää kehon toiminnan kannalta. Kireydet faskiassa voivat aiheuttaa kipua, liikerajoitusta, kömpelyyttä, alentunutta voimantuottoa sekä altistaa loukkaantumisille. Faskian kireys, toisin sanoen kalvon liukumisen estyminen, voi olla seurausta rankasta fyysisestä rasituksesta, liikkumattomuudesta, vammoista ja arvista. Yleisin syy faskian häiriöiden taustalla on kuitenkin kehon kuivuminen, jolloin kalvon säikeet liukumisen sijaan tarttuvat toisiinsa ja ympäröivään kudokseen. Tämä ahtauttaa faskiaa, mistä hermopäätteet viestivät aivoille muun muassa jäykkyyden ja kivun tunteina.
Faskia voikin hyvin, kun se saa riittävästi ja säännöllisesti sekä nestettä että monipuolista, dynaamista liikuntaa. Venyttely, hieronta ja isot kehonhallintaa vaativat liikkeet lisäävät faskian liikkuvuutta. Faskialle on kehitetty erilaisia kehonhuollon ammattilaisten käyttämiä hoitomenetelmiä, kuten kalvon manipulointi faskiaraudalla ja käsin. Käsittelyillä poistetaan faskian kiinnikkeitä ja sitä kautta helpotetaan kipua, lisätään liikelaajuutta sekä palautetaan kehon normaaleja liikemalleja. Faskiakäsittelyllä hoidetaan myös arpia, joiden muodostamat kiinnikkeet aiheuttavat häiriöitä faskian toiminnassa. Käsittelyissä kalvojen nestekierto kiihtyy ja hoidon viimeistelemiseksi riittävä veden juominen onkin tärkeää.