Veden juominen on noussut tänäkin kesänä trendiaiheeksi muun muassa isojen, riittävästä juomisesta muistuttavien juomapullojen myötä. Näihin pulloihin on merkitty vedenpinta ja kellonajat, mihin mennessä vesi tulisi olla juotuna. Pullot ovat yleensä 2 litran kokoisia, mikä on sopiva määrä vettä päivää kohden aikuiselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee nauttimaan nesteitä 1 – 1,5 litraa päivässä ruokien mukana saadun veden lisäksi. Tarvittava nesteen määrä on kuitenkin yksilöllinen ja se riippuu muun muassa iästä, terveydentilasta ja hikoilun määrästä. Helteillä ja kovasti hikoillessa tarvittava nestemäärä voi nousta useampaan litraan. Myös imettävillä tai raskaana olevilla nestetarve on kohonnut. Lisäksi muut kehoa kuivattavat aineet, kuten kahvi, alkoholi ja jotkin lääkkeet voivat lisätä juotavan nesteen tarvetta. Juomiksi THL suosittelee vesijohtovettä, kivennäisvettä, sekä rasvattomia ja sokeroimattomia maito- tai kasvijuomia.
Liioitteluun tai desilitran tarkkaan juomiseen ei kuitenkaan kannata sortua. Tarvittava nestemäärä vaihtelee päivittäin jo pelkän aktiivisuuden mukaan. Riittävästä juomisesta ei kannata tehdä itselleen pakonomaista ja stressin aihetta, vaan olisi suositeltavaa yhdistää juominen johonkin muuhun rutiiniin. Voit esimerkiksi yhdistää vesilasillisen juomisen ylös nousemiseen aamulla tai juoda aina lasillisen vettä ennen ruokailua. Kahvikansana me suomalaiset voisimme myös lisätä veden saantia ja ehkäistä kahvin aiheuttamaa kuivumista juomalla kahvikupposen jälkeen myös kupposen vettä. Oli vedenjuontirutiinisi mikä hyvänsä, on kannattavaa sijoittaa nesteytys ennemmin alkupäivään kuin iltaan. Näin yöstä tulee rauhallisempi, kun ylimääräisiltä vessakäynneiltä vältytään.
Miksi riittävä veden juominen on sitten niin tärkeää? Etenkin iäkkäämmillä ihmisillä nestevajaus voi syntyä nopeastikin ja aiheuttaa verenpaineen laskua, mikä voi johtaa kaatumisiin sekä yleistilan laskuun. Myös ruuansulatuselimistön toiminta ja aineenvaihdunta hidastuvat. Lyhytkestoinen nestevajaus on luonnollisesti harmitonta, mutta pitkittyessään se oireilee muun muassa päänsärkynä, huimauksena, tummuneena virtsana ja ummetuksena.
Meitä kehonhuollon ammattilaisia koskettaa myös pitkittyneen nestevajauksen aiheuttamat lihaskivut ja -kireydet. Kuivahtaneessa elimistössä aineenvaihdunta on hidastunut eikä kudoksien kuona-aineiden poisto tapahdu yhtä tehokkaasti. Lihasten, jänteiden ja lihaskalvojen elastisuus vähenee, palautuminen liikuntasuorituksista hidastuu ja loukkaantumisriski kohoaa. Kiristyneet lihaskalvot eli faskia aiheuttaa kipuja, jäykistymistä ja kömpelyyttä.
Riittävästä vedenjuonnista huolehtiminen on helppo tapa ylläpitää hyvin toimivaa elimistöä.